Hector - Nostalogia I & II
Säv./San. Hector
D A Bm G
1. Mä ajassa oudosti liidän,
Em A
tää untako on vaiko ei?
D A Bm G
mä paikasta paikkaan näin kiidän
Em A
ja varjoni tunne mua ei
Bm F#m G
Oli mäntyjen tuoksut ja juhannusyö
Em A
ja äitini lempeä niin
Bm F#m G
oli suolainen ilma ja tähtien vyö
Em A
ne hetkessä pois pyyhittiin
2. Mä sammaliin sirkuksen laitoin
ja kaarnasta tein mitä vain
mä pahvista leijani taitoin
sen pilviin mä nousemaan sain
Nyt teen lumilinnan ja aamulla nään;
joku maahan sen kaatanut on
nyt ennalta aavistaa voin joka sään
talvet syksyiksi muuttuneet on
3. Tää kaipuuni menneeseen aikaan
mua piiskaa ja kasvoille lyö
en uskoa tahtoisi taikaan
josta muistuttaa vain joku yö
Unet kummalliset minut menneisiin vie
monet kasvoni peilistä nään
jossain kaukana kulkee se kultainen tie
jota en pysty ymmärtämään
[ Tab from: https://www.guitartabs.cc/tabs/h/hector/nostalgia_crd.html ]
4. Voin puristaa sormeni nyrkkiin
myös lyödä ja murskata voin
nyt törmäilen sääntöihin jyrkkiin
yhä harvemmin hymyillä voin
Oi missä on polkuni missä on tie,
jonka reunalta mustikat hain?
nyt en enää naapuriin piirakkaa vie
maksi-market on naapurinain
Nostalogia II
-------------
1. Tää kaipuuni menneeseen aikaan
mua piiskaa ja kasvoille lyö
en uskoa tahtoisi taikaan
josta muistuttaa vain joku yö
Oli mäntyjen tuoksut ja juhannusyö
ja äitini lempeä niin
oli suolainen ilma ja tähtien vyö
ne hetkessä pois pyyhittiin
2. Nään kartalla pikkuisen pallon
sen nimi on Tellus tai Maa
ja sisällä pikkuisen kallon
käy ihminen taisteluaan
Tätä nostalogiaa joka päivä hän saa
joka luulee ja ihmettelee
kohta halkeaa maa, mitä nähdä hän saa
joka taivaalle tuojottelee
3. On helppoa hiljainen olla
ja tyytyä puolikkaisiin
tai luopua vain sovinnolla
jos vahvemmat vaativat niin
On taivaalla kuu, siellä pellejä nään
jotka vilkuttaa lapsille maan
moni nälkäinen suu ilman velliä jää
kuussa sirkusta laajennetaan
4. En ymmärrä mikä on oikein
tai väärin tai tuomittavaa
mikä munista oiskaan se soikein
jos miljoonaa tutkia saa?
Mutta tiedän mä sen että ei ihminen
yksin muuttaa voi kuin itseään
kautta helvettien tiedän kulkevan sen
joka eilistä jää etsimään
